Kosken Hl seurahuoneella pidettiin 25.8.1946 metsästysseuran perustava kokous, jossa oli saapuvilla 20 henkeä.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Aarne Ruuhimäki ja sihteeriksi L. Korhonen, jotka johtokunta sitten ensimmäisessä kokouksessaan valitsi myös seuran puheenjohtajaksi ja sihteeriksi. Päätettiin perustaa metsästysseura jonka nimeksi hyväksyttiin Kosken HL Metsästysseura. Johtokuntaan valittiin 6 miestä ja heidän tehtäväkseen tuli laatia seuralle johtosääntö. Säännöt hyväksyttiin ylimääräisessä kokouksessa 6.10.1946. Samassa kokouksessa päätettiin rekisteröidä yhdistys. Ensimmäisessä seuran vuosikokouksessa 30.maaliskuuta 1947 määrättiin seuran jäsenmääräksi korkeintaan 50 jäsentä, mutta voidaan määrää lisätä jos saadaan lisää maita vuokrattua.

Vuonna 1949 vuosikokouksessa jäsenmäärä nostettiin jo 60:een, mutta seuraavan kerran määrää nostettiin vasta 1962, silloin 65:een. Hirvenkaatolupaa päätettiin myös anoa tässä kokouksessa ja saatiinkin. Jahtipäällikkönä toimi K. V. Jokinen. Passipaikkojen järjestäjänä toimi Paavo Nikkari.

Ilmeisesti varojen keräämiseksi seuralle pidettiin ohjelmalliset iltamat seuralassa lokakuun 5. päivänä 1947. Ohjelmassa oli ajan tyyliin mm. tervehdyssanat, torvisoittoa, mieskuorolaulua sekä yksinlaulua ja näytelmä. Lopuksi tanssia, mutta vain yhden tunnin ajan. Pääsymaksua perittiin 50 markkaa. Metsästyskauden päättäjäiset pidettiin samoin pääsymaksullisena tilaisuutena 3. huhtikuuta 1948. Ohjelma oli pääpiirteissään samanlainen. Hirvikeittoa ei siihen aikaan vielä tarjottu.

Vasta vuonna 1964 on pöytäkirjoissa merkintä ensimmäisistä hirvijuhlista. Silloin oli jo hirvenkaatolupiakin enemmän kuin yksi.

Riistan rauhoitukset ja riistanhoitotoimenpiteet aloitettiin heti ensimmäisinä toimintavuosina. Valkjärven rauhoittamiseen päätettiin pyrkiä heti ensimmäisessä vuosikokouksessa ja varisten myrkkypyyntiä varten päätettiin hankkia fosforimyrkkyä.

Ketunpesistä pyydettiin ilmoittamaan A. Peltolalle, joka niitä kävi tyhjentämässä. Nämä riistanhoitotoimenpiteet olivatkin monta vuotta kokousten pöytäkirjoissa. Lisäksi naarasteeri ja koppelo olivat rauhoitettuina jo vuosina 1950 ja -51. Teeri rauhoitettiin kokonaan seuraavana vuonna. Välillä lintuja on ollut paremmin, mutta taas 60-luvun alussa naaraslinnut rauhoitettiin, ja rauhoitus on pääsääntöisesti uusittu vuosittain. Koirakurin valvonta on ollut myös jokavuotinen toimintasuunnitelmaan kuuluva asia.

Vuosikokouksessa 1949 seura päätti ryhtyä metsästysmajan hankintaan ja hankkeen eteenpäin viemiseksi valittiin seitsemänhenkinen toimikunta. Toimikunta etsi paikkaa Pääjärven rannalta ja päätyi ensin Munaklahden rantaan, mutta jostain syytä se muuttuikin seuraavaksi Paavo Vahtilan rantaan mikä hyväksyttiinkin sitten seuran vuosikokouksessa 10.5.1949. Majan rakentamiseksi pidettiin tukkitalkoot ja piirustukset laati taiteilija Antti Salmenlinna.

Vuosikokouksessa 22.4.1951 annettiin Uolevi Riihelän tehtäväksi vuokrasopimuksen teko majan maa-alueesta, mutta lopullista paikkaa ei ole kirjattu pöytäkirjoihin. Rakennus tehtiin loppujen lopuksi Nikulan tilan maalle Etolaan Pääjärven rantaan. Majan käyttö jäi ilmeisesti aika vähäiseksi mm. sen sijainnista johtuen, ja jo vuonna 1960 päätettiin myydä maja. Kauppaa siitä ei saatu aikaan riittävällä hinnalla ja majaa vuokrattiinkin kesäksi 1966 kesämökkikäyttöön. Maja myytiin loppujen lopuksi maanomistajalle vuokrakauden päätyttyä.

Kosken Hl Metsästysseuran säännöt uudistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1962, jolloin sääntöihin lisättiin myös mahdollisuus harjoittaa ampumaurheilua ja pitää yllä ampumarataa, sekä järjestää ampumakilpailuja. Myöhemmin seuran jäsenet ovatkin menestyneet hyvin mm. hirviammunnassa SM-kilpailuissa. Ensimmäisen kerran hirviradan rakentaminen oli esillä vuoden 1955 vuosikokouksessa ja johtokunta saikin tehtäväkseen paikan etsinnän ja hankkeen käynnistämisen. Samassa kokouksessa päätettiin lähettää riistapolkuammuntakilpailuihin joukkue, ja pitää omat savikiekko-ammuntakilpailut mikäli poliisiviranomaisilta saadaan lupa. Hirviradan teosta ei pöytäkirjoissa ole enempää mainintaa, mutta seisovan hirven rata oli useita vuosia käytössä Nikkarin maalla Valkjärven takana. Seura osallistui myös Hälvälän hirviradan rakennustalkoisiin 1966. Hirvijahtiin lähtijöiltä alettiin jo vuonna 1963 vaatia tiettyä vähimmäispistemäärää harjoitusammunnoissa.

Metsästysmaista alettiin maksaa vuokria vuosikokouksen 1957 päätöksellä. Vuokraa päätettiin maksaa 3 mk hehtaarilta taannehtivasti kolmelta vuodelta. Vuokran määrä muuttui 5 penniin hehtaarilta vuonna 1962. 1960 luvun loppupuolelta eteenpäin vuodet kuluivat seuran toiminnan painopisteiden ollessa erilaisissa riistanhoitotöissä ja riistanhoidon kokeiluissa. Riistan kasvatustakin kokeiltiin muutamana vuonna  hankkimalla  fasaaniemolintuja  maastoon istutettavaksi, mutta eri pedot hoitivat ne nopeasti sukupuuttoon.

Seuran jäsenistössä on ollut useita aktiivisia metsästys-ammunnan harrastajia mm. hirvi- ja luodikkolajeissa. Aktiivisimmillaan kilpailuharrastus ja ampumakilpailujen järjestäminen olivat 70-, ja 80-luvuilla ja vielä 90- luvun alkupuolellakin järjestettiin mm. Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piirin kilpailuja.

Hirvilupamäärät alkoivat huomattavasti nousta -70- luvun loppupuolella. Hirvimiesten saaliin käsittely ja kokoontumiset tapahtuivat vieraissa, muussa käytössä olevissa tiloissa. Sen takia heräsi jälleen ajatus omien tilojen hankinnasta. Eri vaihtoehtojen tutkinnan ja valmiiden tilojen etsimisen jälkeen löytyi erinomainen tontti Ison Väihijärven rannalta kunnan omistamalta maalta. Päätös majan rakentamisesta tehtiin seuran ylimääräisessä kokouksessa 18.9.1981. Vielä samana vuonna saatiin aikaan vuokrasopimus kunnan kanssa vajaan hehtaarin tontista, ja myöhemmin 18. elokuuta -89 saatiin 0,7 hehtaarin tontti ostettua kunnalta.

Maja ja nylkyhalli rakennettiin vuosien 1981-82 aikana ja ensimmäinen seuran kokous pidettiin majalla 3.9.1982. Majan rahoitus hoidettiin pääosin hirvien ja peurojen lihalla, sekä niiden lihasta tehtyjen makkaroiden myynnillä. Hirvimiehet rahoittivat myös majalle puhelinosakkeen hankinnan ja majan yhteyteen vuonna 1984 rakennetun pienoishirviradan.

Ilves tuli mukaan metsästettäväksi riistaksi pitkästä aikaa ja seura päättikin hakea yhden ilveksen kaatolupaa vuonna 1985, ja jahtiin päästiin tammikuussa -86. Jahdin tuloksena kaatui yksi ilves joka on nyt täytettynä majan orrella.

Metsäkauris ilmestyi myös riistaeläintemme joukkoon ja ensimmäiset kaatoluvat käytettiin v. 2003.

Pienpetojen pyyntikilpailuja seura on järjestänyt useana vuonna ja jäsenet ovat osallistuneet myös piirin ja riistanhoitoyhdistyksen järjestämiin kilpailuihin.

Kosken Metsästysseuran säännöt uudistettiin jälleen elokuussa vuonna 1991 ja nämä säännöt rekisteröitiin 12.1.1993 ja ne ovat edelleen voimassa. Hirvieläinten metsästyssääntö laadittiin Metsästäjäliiton mallin pohjalta ja säännöt hyväksyttiin käyttöön kokouksessa 1.2.2004.

Rakentamista jatkettiin jälleen v. 2003, jolloin tehtiin talkoilla majan pihalle laavu. Vuoden 2005 kesän aikana rakennustoiminta jatkui ja tuloksena syntyi juhlakatos nylkyhallin viereen.

Seuran nimi muutettiin kuulumaan Kosken Metsästysseura ry. vuonna 2005.