Hirvieläinjahtisäännöt

Posted on by

KOSKEN METSÄSTYSSEURA ry:n
HIRVIELÄINTEN METSÄSTYSSÄÄNTÖ

YLEISTÄ

  1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.
  2.  Kaadettavaksi anottavien hirvieläinten lukumäärä sopeutetaan alueen hirvieläinkannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin.
  3. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet.
  4. Hirvieläinten metsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosikokouksessa ja se saatetaan kaikkien seuran jäsenten tietoon.
  5. Jokainen Seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vahvistettuun metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä.

METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA

  1. Metsästysmaiden vuokrauksesta ja maaluettelon ylläpidosta vastaa johtokunta ja maanvuokrausjaosto.
  2. Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa karttaa.
  3. Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan.

KAATOLUVAT

  1. Vuosittaiset kaatolupamäärät päätetään hirviseurueen kevätkokouksessa ja kaatolupa-anomusten tekemisestä vastaa seuran johtokunta ja hirviseurueen johto.
  2. Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa seuran nimenkirjoittajat tai vuosikokouksen tai johtokunnan tehtävään valtuuttamat jäsenet.

OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN

  1. Hirvieläinten metsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran jäsenet lukuun ottamatta koejäseniä. Hirvenmetsästykseen pääsee kuitenkin osallistumaan vasta yhden peuranmetsästyskauden jälkeen. Peuranmetsästyskauden aikana tulee käydä muutamia kertoja hirvijahdissa oppilaana ilman hirvenmetsästäjän oikeuksia. Kokeneiden hirvenmetsästäjien kohdalla voidaan johtokunnan tai hirvikokouksen päätöksellä tehdä poikkeus tästä hirvenmetsästyksen oppivuodesta.
  2. Hirvieläinten metsästäjät kokoontuvat yhteisiin kokouksiin vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ennen lupien hakua ja syksyllä ennen metsästyskauden alkua.
  3. Hirven ja peuran metsästykseen tulee uusien osallistujien ilmoittautua viimeistään kevään kokouksessa. Myös poisjäännit on syytä ilmoittaa. Hirvijahtiin voi myös osallistua kaksi jäsentä yhden oikeuksilla. Molemmat suorittavat kuitenkin hirvijahdin osallistumis- ja liittymismaksut, jotka sovitaan kevätkokouksessa.
    Hirvijahtiin ampujana voi osallistua haluaminaan päivinä myös varsinaisen hirviporukan ulkopuolinen seuran jäsen, esimerkiksi peurajahtiin osallistuja tai aiemmin hirvijahtiin osallistunut, 10 euron päivämaksun maksamalla, mutta ilman lihaosuutta ja ilman muita velvollisuuksia.
  4. Metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassa oleva lakisääteinen ampumakoe. Harjoitusten järjestämisestä vastaa hirvi/peurajahdin johtaja, ja avustavat hänen määräämänsä hirvi- ja peurajahtiin osallistujat vuorollaan.

METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO

  1. Metsästyksen johtajan ja varajohtajat (=ryhmänjohtajat, sekä peuraryhmien päälliköt) valitsee vuosittain hirviseurueen kevätkokous (tai syyskokous). Peuraryhmien päälliköt johtavat ryhmänsä jahtia itsenäisesti ja vastaavat kaatoilmoituksista metsästyksenjohtajalle.
  2.  Hirviseurueen tarvitsemat muut toimihenkilöt (esimerkiksi lihanpaloittelun vetäjät, tilastojen pitäjät, jne.) seurue valitsee syyskokouksessaan ennen jahtia.
  3. Seurueen ja hirvijaoston kokouksissa puheenjohtajana toimii metsästyksenjohtaja ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään pöytäkirjaa.
  4. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten.

METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT

  1. Metsästyskauden aloittamisajankohdasta päätetään seurueen syyskokouksessa, mahdollisesti jo kevätkokouksessa.
  2. Ns. yleisiä seurueen metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet (la-su). Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää hirvijaosto ja metsästyksenjohtaja kuultuaan seurueen jäseniä.
  3. Hirvikoirien käytöstä sovitaan hyvissä ajoin etukäteen. Tulkintatilanteet ratkaisee metsästyksenjohtaja tasapuolisuutta noudattaen.

OSALLISTUMISVELVOLLISUUS

  1. Hirviseurueen jäsenten velvollisuus on osallistua metsästykseen ns. yleisinä metsästyspäivinä eli viikonloppuina . Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin. Mikäli jäsen ei jostain syystä pääsekään jahtiin lainkaan eikä osallistu oheistoimintoihin , palautetaan hänelle osallistumismaksu ja näin ollen lihanjakoon osallisuutta ei myöskään muodostu.
  2. Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi näissä säännöissä luetaan mm. saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto sekä peijaiset valmisteluineen. Jos itse on estynyt saapumasta vuorollaan lihanpaloitteluun, niin tulee hankkia sijainen tai maksaa sakkona 20 euroa kerralta.
  3. Seuraamuksettomia vapaapäiviä yleisiksi sovituista metsästyspäivistä seurueen jäsenellä on perustamiskokouksen mukaisesti metsästyskauden aikana _3_ päivää. Puolella lihaosuudella metsästykseen osallistuvien tulee osallistua siten, että vähintään toinen on paikalla jokaisena metsästyspäivänä, (paitsi 3 vapaapäivää). Molempien ollessa paikalla samana päivänä, se lasketaan vain yhdeksi metsästyspäiväksi.
  4. Seurueen jäsenten metsästyksestä poissaolopäiviltä, jotka ylittävät kolmen päivän kiintiön, jäsen maksaa ilman eri laskutusta seuran tilille _20_ euroa poissaolopäivältä . Vaihtoehtoisesti voi myös luopua loppukauden lihaosuudesta ja maksuvelvollisuudesta ilmoittamalla siitä ajoissa hirvipomolle. Mikäli poissaolopäiviä kaikkiaan kertyyy enemmän kuin puolet toteutuneista metsästyspäivistä, loppuu oikeus lihanjakoon.
  5. Peuran metsästykseen osallistumisen edellytyksenä on, että kaikkien metsästykseen osallistuvien tulee todistettavasti osallistua myös peurojen talviruokintaan ryhmänjohtajiensa organisoimana. Mikäli ruokintavelvollisuus on jäänyt täyttämättä, pitää osallistumisvelvollisuus korvata _50_ euron maksulla ennen seuraavan kauden alkua.

AMPUMATAITO, SAALIINKÄSITTELY

  1. Jokaisella metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi riittävä valmius saaliin käsittelyvaiheisiin.
  2. Ellei metsästyksenjohtaja toisin määrää, ampujan on suoritettava välittömästi kaadon jälkeen saaliin pistäminen ja suolistaminen. Ko. passiryhmän jäsenet ovat velvollisia avustamaan suolistuksessa. Jokainen ampujan ryhmän jäsen on velvollinen osallistumaan ryhmänsä saaliin käsittelyyn. Tarvittaessa myös muut osallistuvat.
  3. Vuosittain on jokaisen käytävä valvotuissa ampumaharjoituksissa vähintään kaksi kertaa ja ammuttava yhteensä vähintään 4 laukausta seisovaan hirveen ja 16 laukausta liikkuvaan hirveen. Eli yhteensä vähintään 20 laukausta. Myös vastaava ammunta, esim. vähintään kaksissa kilpailuissa ammuttuna, hyväksytään harjoitteluksi. Tämä on hirvipomolle esitettävä ja todistettava jollei omiin harjoituksiin osallistu.

HAAVOITTAMISTILANNE

  1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytyminen siihen ammutun laukauksen jälkeen.
  2. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee ilmoittaa heti radiolla tilanteesta metsästyksenjohtajalle, merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä sekä merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä
    Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 250 metriä. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille

    KAATAJAMÄÄRITYS

    Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta.
    Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.

SAALIIN JAKO

Kaadetun hirvieläimen pää mahdollisine sarvineen, ja halutessaan myös nahka, kuuluu kaatajalle.
Kaadetusta hirvestä tai peurasta toimitetaan kunnolliset paisti- ja/tai keittotarpeet sille maanomistajalle, jonka omistamalle vuokramaalle eläin kaatui. Ei kuitenkaan seurueen jäsenille.
Lihanjako tapahtuu seurueen täysivaltaisten jäsenten kesken tasaosuuksin, jotka jakotilanteessa arvotaan.

RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYSRATKAISUT

Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästys-lainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.
Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisen käsittelevät välittömästi metsästyksenjohtaja ja hirvijaosto yhdessä.
Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia.

PEIJAISET

Peijaiset ovat yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran metsästysmahdollisuuksista. Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan seuran/seurueen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa.
Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki seuran jäsenet. Juhlatilaisuudessa huolehtivat tarvittavista töistä kukin hirvijahtiryhmä vuorollaan.

KUSTANNUKSET

Hirvieläinten metsästysseurueiden kulut ja kulujen rahoitus ovat erikseen seurattava osa seuran varainhoitoa ja kirjanpitoa.
Hirviseurueen kuluja varten kerätään osallistumismaksut hirvi-, ja peuraryhmältä erikseen.
Osanottomaksut erääntyvät maksettavaksi 31.08. mennessä. Viivästymismaksu tämän jälkeen maksetuille on 5 euroa. Myös seuran jäsenmaksu tulee olla maksettu. Metsästys ei ole lainkaan sallittu, jos maksut ovat maksamatta.
Kulut muodostuvat lupamaksuista ym. erikseen sovituista hankinnoista sekä metsästysseuran majan ylläpidosta. Hirvipomo vastaa kunkin vuoden hirvijahtikulujen oikeellisuudesta.
Hirviseurue voi peijaislihojen lisäksi tukea erillispäätöksin metsästysseuraa esim. peijais-kulujen kattamisessa osana maanomistajille ja muille paikkakuntalaisille suuntautuvaa suhdetoimintaansa.

YHTEISTOIMINTA

Seuran mahdollisesta osallistumisesta naapurianojien kanssa yhteiseen kaatolupaan (ns. yhteisanomus) päätetään vuosittain seuran vuosikokouksessa.
Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on kirjallisena erillinen yhteistoimintasopimus, jonka sisältö saatetaan seurueen jäsenten tietoon.

METSÄSTYSVIERAAT

Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa ulkopuolisia metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamisesta voi tehdä joko seura, tai seuran johtokunta ja hirviseurue yhdessä. Vierailta perittävistä maksuista päätetään samassa yhteydessä.
Metsästysvieraiden osalta päätökset jahtijärjestelyistä tekee hirviseurue.
Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehdyttäjistä päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.
Tämä metsästyssääntö on voimassa toistaiseksi.
Kuitattava vastaanotetuksi ja SÄILYTETTÄVÄ.
METSÄSTYSSÄÄNTÖ VAHVISTETTU: 27/4 2014 seuran vuosikokouksessa.